Eläinten käsittelyyn ja käsittelytiloihin kannattaa panostaa

4 min lukuaika

Maidontuotanto

Sopivat käsittelytilat, -laitteet ja menetelmät nopeuttavat ja helpottavat työtä ja lisäävät työ- ja tautiturvallisuutta.

Farmari10 torstai 018 rajattu

Nauta on perso hyvälle rehulle

Useimmat tunnistavat sanonnan "Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta". Samaa voisi kyllä sanoa eläimistäkin! Jos haluat käsitellä eläimiä, tilannetta helpottaa, jos nälkä, kiire tai väsynyt olotila ei vaivaa karjan käsittelijää sen enempää kuin eläintäkään. Nauta vaistoaa herkästi ihmisen kärsimättömyyden ja pyrkii laittamaan hanttiin, jos eläintä lähdetään pakottamaan toimintaan liian hätiköidysti. Tosin joskus pieni nälkä ja tarve saada uutta rehua voi aktivoida eläimiä liikkumaan kohti parempaa rehutilannetta esimerkiksi laitumella. Pieni rehupalkinto voi kannustaa eläintä toimimaan toivottuun suuntaan; (jopa omatoimista liikehdintää aidan toiselle puolelle!) Hyvä laidun on kuitenkin paras aita, eikä tarvita välttämättä kalliita aitarakenteita, jos laidunkierto ja -määrä on sopiva. Eli eläin viihtyy siellä, missä on ruokaa, ellei joku ulkopuolinen uhka häiritse ja saa nautaa pakenemaan tai lisääntymiseen liittyvät aktiviteetit saa aikaan kaipuuta sopivaan seuraan.

Hengaile ja seurustele eläinten kanssa

Nautojen kanssa kannattaa seurustella. Huuto ja äksyily eläimelle tai metallin pauke ei helpota käsittelytilannetta. Sitä enemmän luottamusta tarvitaan, mitä kauemmin eläintä pyritään tilalla hoitamaan, esimerkiksi emolehmiä. Jos kaikki eläinten kanssa tehtävä työ tapahtuu koneellisesti, kontaktit jäävät heikoksi. Emojen seurassa olisi hyvä liikkua, jotta ne oppisivat ihmiseen, eivätkä säikkyisi liikehdintää eläinten seurassa. Poikimistilanteen tai muu eläimen tarkkailu helpottuu, kun eläin ei säntäile karkuun ihmisen lähestyessä. Eläimet ovat toki erilaisia luonteeltaan, mutta tyytyväisiä ja rauhallisia eläimiä on mukavampi lähestyä ja käsitellä. Vasikat ottavat mallia ja oppia emoiltaan, kuinka ihmisiin reagoidaan. Karjatilallinen myös ratkaisee tilalla olevien eläinten luonteen, ja eläinvalinnan kautta sitä voi parantaa. Eläinten käsittelytaitoihin on saatavissa myös koulutusta ja oppia. Netistäkin voi saada hyviä vinkkejä karjan käsittelyn parantamiseksi.

Niksejä siirtämiseen

Jokaisella karjatilalla tulisi olla ”ensiapupakkaus” eläinten käsittelyyn eli irtoaitoja vähintään 10-15 kpl, joiden avulla eläimiä voidaan koota tai ohjata sovittuun paikkaan. Jotkut viljelijät käyttävät myös pyöröpaaleja kulkukujien rakentamisessa. Tärkeää on, että naudan siirtoreitti on selkeä ja helposti ymmärrettävä. Jos tarve on siirtää eläin kerrallaan, niin väylä tulee olla niin kapea, ettei pyörähtämismahdollisuutta takaisin ole. Jos reitti on uusi, päätyseinää ei saa olla edessä vaan tilan, mihin eläin halutaan, tulee olla joko pyörtävän kulman takana tai sitten tilan edessä tulee olla vapaata tilaa muutama metri. Eläin kulkee mieluiten tuttua kotipaikkaa kohti. Suljettavat/kääntyvät portit takana auttavat siirtämään myös isompaa eläinmäärää eteenpäin. Kulkureitti kannattaa olla valoisa, ja jos mahdollista, niin ilman voimakkaita valo-varjokontrasteja, heiluvia esineitä tai ritilärakenteisia lattioita eikä tietenkään liukas.

Poikima-/sairaskarsina antaa turvaa ja rauhaa

Eläinten hyvinvointikorvauksessa saadaan tukea poikima- ja sairaskarsinatilan järjestämiseen. Toivottavasti emotiloilla on mahdollisuus yhteen kiinteäpohjaiseen, hyvin kuivitettuun karsinaan 20 emoa kohti, mitoiltaan vähintään 11 m2. Parempi aina, jos karsinatila on vähän reilumpikin, varsinkin jos on isokokoisia emoja. Eläin olisi hyvä saada kytkettyä päästään kiinni, jotta tarvittaessa eläimen tutkiminen, hoito tai poikima-avun antaminen on turvallista niin eläimelle kuin hoitajillekin. Eri valmistajilta löytyy hoitopilttuumalleja, jotka jo kummasti helpottavat eläimen käsittelyä, mikäli ei ole mahdollisuutta käsittelyhäkin hankintaan. Emojen poikimatiloista ehk-korvaus on ollut 18 euroa/eläinyksikkö.
Nuorkarjalle hoito- ja sairastiloihin saa myös hyvinvointikorvausta. Alle 12 kk eläimille tila tulee olla vähintään 6 m2/50 kpl ja yli 12 kk eläimillä 10 m2/50 kpl. Korvaussumma on 15 euroa eläinyksikköä kohti. Eläimillä tulee olla hoitokarsinasta näköyhteys muihin nautoihin, ja eläin tulisi saada tarvittaessa aidattua erikseen.

Punnitukset tavaksi

Jos tilalla punnitaan eläimiä, kuten olisi suositeltavaa, niin eläimet kannattaa opettaa pienestä pitäen liikkumaan punnitusreiteillä. Eläinten käsittelyä olisi hyvä tehdä säännöllisesti ja vaikka pienillä rehupalkinnoilla, jotta eläimet tottuvat positiiviseen tapahtumaan, eikä jää kammoa toimenpiteeseen. Mikäli eläintä käsitellään vain epämiellyttävien toimenpiteiden takia esim. pistokset, sorkkahoito, korvamerkintä tms., niin muistot käsittelystä voivat olla vastaavia kuin meillä joillakin ns. valkotakkisyndrooma. Ulkomailla loppukasvatustiloilla on myös käytäntöjä lihaeläinten painon seurantaan säännöllisillä punnituksilla kuukausittain. Mittaustulosten perusteella voidaan tehdä muutoksia ruokintaan tai päätöksiä sopivasta teuraspainosta.

Eläintautien ja tapaturmien ennaltaehkäisy välttämätöntä riskienhallintaa

Eläintautien välttämiseksi kannattaa suunnitella niin eläinten käsittely- kuin vierailijoiden kulkureittejä. Hyvä on pohtia, miten vieraat opastetaan saapumaan tilalle ja eläintiloihin, ja kuinka vierailijoille on varattu puhtaat varusteet vierailun ajaksi. Kannattaa myös miettiä, miten hoidetaan eläinten siirrot niin tilalle kuin tilalta poiskin päin mahdollisimman riskittömästi, jotta eläinkuljetusautojen mukana ei tulisi tilalle ikäviä tautiepidemioita.
Kaiken kaikkiaan käsittelytilat- ja laitteet, yksinkertaisemmatkin, nopeuttavat ja helpottavat eläinten käsittelytyötä ja lisäävät työ- ja tautiturvallisuutta. Kannattaa pohtia käsittelytilaratkaisuja yhdessä alan ammattilaisen kanssa, jolta voi saada hyviä vinkkejä ja tehdä piirustusharjoituksia käsittelytiloista. Pieniin eläinten hyvinvoinnin tai työympäristön parannusinvestointeihin on ollut saatavissa myös investointitukea, kunhan asianmukainen hakemus on hyväksytty Elyssä. Tuki on 30 % kokonaissummasta, minimissään 3000 euroa.
Outi Kiesilä
maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija
ProAgria Etelä-Savo