Kuka tai mikä määrittää mitä pelloilla kasvaa?

Mitä eri eläinryhmien vaatimukset ruokinnalle on?

Kuka tai mikä määrittää mitä pelloilla kasvaa?  

Tuotosseurantatilojen lypsävien rehustuksessa vuonna 2020 keskimäärin säilörehun osuus oli 53 % ja viljan osuus 19 %. Tällaisilla kotoisten rehujen osuuksilla onkin jo syytä miettiä, kuka määrittelee, millaista rehua pellolta tuotetaan. Pitäähän lopputuotteen käyttäjän olla tyytyväinen saamaansa tuotteeseen! Vastaavat luvut ummikoiden rehustuksessa oli 76 % säilörehua ja 3 % viljaa.

Navetan kautta pellolle

Lohtajalla Niemelän Ollin ja Annan vajaa satapäisen karjan rehustusta lähdettiin miettimään navetan kautta: Mitä eri eläinryhmien vaatimukset ruokinnalle on ja mikä on rehuntarve kullakin eläinryhmällä. Karjakoon kasvun myötä eri eläinryhmien erilaiset ruokinnalliset tarpeet on helpompi huomioida ja lisäksi hyöty tulee monelta suunnalta. Lypsäville voidaan syöttää energia- ja valkuaispitoista säilörehua, kun taas ummikoille ja isommille hiehoille sopii paremmin energialtaan köyhempi, kuitupitoisempi rehu. Tällä tavoin rehujen optimointi parantaa tilan taloudellista tulosta mutta myös eläinten hyvinvointia.

 Saman pöydän ääreen ruokinta- ja kasviasiantuntija sekä tilanväki

”Nyt oli oikea aika miettiä tehostamista navetan ulkopuoleltakin. Sopimustuotantolitrojen vuoksi litramäärää ei voi kasvattaa, mutta säilörehua alkoi kertyä edellisiltä vuosilta varastoonkin” valaisee Olli alkusysäystä yhteiseen palaveriin kasvi- ja ruokinta-asiantuntijoiden kanssa. ”Tavoitteena on saada pelto ja navetta synkronoitua, tuotetaan oikea määrä säilörehua ja viljaa. Viljelykiertoa ja nurmien uudistamista pohdittiin, nyt kokeillaan myös valkuaiskasveja sekä pyritään saamaan hyvää viljaa, jossa on tarpeeksi energiaa lypsävien tarpeeseen. Säilörehun laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja varmistetaan se korjuuaikanäytteillä,” summaa Olli yhteen pohdintoja. Kasviasiantuntija Huhtala Jouni lisää ”Realistiset satotasot on syytä selvittää ensiksi, eikä säilörehun osuutta saa päästää liian niukaksi suunnitelmissa. Osan viljasta voi korjata kokoviljasäilörehuksi jos kesän edetessä näyttää siltä, että säilörehusta tulee niukkuutta. Tilan kanssa myös mietittiin eri lohkojen soveltuvuutta eri kasveille” Eri eläinryhmien rehun tarpeen laski ruokinta-asiantuntija Sinikka Kreus tilalle tehtyjen ruokintasuunnitelmien pohjalta. ”Karjakompassilla tehdyt ruokintasuunnitelmat pohjautuvat seurantalaskelmaan ja antavat realistisen kuvan eri eläinryhmien rehujen tarpeesta. Rehujen tarve laskettiin kuiva-aineena. Lisäksi tässä yhteydessä oli myös hyvä pohtia niitä asioita, jotka ovat nousseet esille talven aikaan rehustuksessa.”

Tavoitteena tuottaa pelloilta hyvää rehua eläimille

Yhteispalaveri koettiin hyödylliseksi kaikille osapuolille ja uutta kasvukautta odotetaankin jo innolla. Olli kertoo, ”Palaverissa mietittiin yhdessä meidän tilalle sopivia vaihtoehtoja. Peltopuolella on paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia, joka pitää vain saada hyödynnettyä. Tätä voin suositella muillekin!”

 

Tuija Korpela
Maidontuotannon erityisasiantuntija
ProAgria Keski-Pohjanmaa

 

 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut